Tänä aamuna heräsin jälleen tuttuihin kyyhkysten ääniin. Ne rupattelevat toisilleen pihapuissa. Olen usein ajtellut, että kuinka ihmeellistä on, että nuo linnut lentävät tänne tuhansia kilometrejä joka kevät ja aina juuri noihin minun pihapuihini. Sama pariskunta on asustellut kesäisin isoissa kuusissa jo usean vuoden ajan.
Ulkona sataa vettä joka rapisee ikkunalaudalle, talo on muuten hiljainen. Ilma joka tuulahtelee avoimesta ikkunasta on raikas. Helteet ovt onneksi nyt takana päin, vaikka rakastan lämpöä ja aurinkoa, niin helle uuvuttaa. Rakastan myös levollisia aamuja, kun ei ole kiire minnekkään, vaan saan herätä hiljalleen ja nousta rauhassa. Tänään ikuinen ystäväni reuma yrittää muistutella jälleen itsestään, mutta en suostu huomioimaan sitä, pysyköön taka-alalla.
Kahvi tuoksuu tänä aamunakin syntisen hyvältä. Nautin sitä kupin, maidon kanssa. Olen aloittanut jälleen pätkäpaasto kokeilun, joten syön varsinaisen aterian vasta noin puolenpäivän aikaan. Aiemmin ajattelin, että en sellaiseen pysty, vaan olen jo niin nälissäni, että silmät sumenee.
Kaikki on ollut yllättävän helppoa. Syön paljon kasviksia ja hedelmiä, mutta myös paljon kanaa, hirvenlihaa, kalaa, kananmunia ja naudanlihaa. Possunlihaa en voi käyttää, kun se pahentaa niveloireitani. Rasvaa voi käyttää aika vapaasti, käytän sitä kohtuudella. Ainoastaan hiilihydraatteja sisältäviä ruokia vältän ja rajoitan. Pidän aterioiden välillä reilut välit ja yritän välttää napostelua väliajoilla, koska ne herättävät näläntunteen. Viimeisen aterian syön klo noin 20-21.
Ihanaa on ollut, kun saa syödä ihan kuinka paljon vain, kun katsoo mitä ja milloin.
Iloa tähän päivään kaikille!
-Asta-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti