Tervetuloa

Pieniä hetkiä elämän arjessa, ohi kiitäviä tuokioita, kiitollisuutta. Utuisia taikatuokioita kun tarina tarttuu sormiin. Ihmetystä luonnon helmassa linnunlaulun kaikuessa korviin. Ajatuksia, iloja unelmia ja suruja. Unien kiehtovaa maailmaa. ©Asta Gyldén-Lahtinen




keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

Pisaroivan raikas aamu ja unimaailmaa

Heräsin sateen ropinaa, ihanaa ajattelin. 
Luonto ja minä kaipasimme jo vettä ja viileyttä.
Kuuntelin tovin sateen kulkua katolla, vesikouruissa. 
Päätin tehdä tibetiläiset voimistelu/jooga liikkeeni terassin raikkaudessa, 
kuten muinakin aamuina.
Vedin syvään keuhkoihini raikasta ilmaa, oi kuinka virkistävää.
Viileä tuuli hiveli kasvoja, linnut lauloivat lehvistöissä.
Juuri kun olin saanut väännettyä, itseni naama punaisena,
peppu täristen vaikeimpaan asentoon,
  huomasin sinisissä haalareissa miehen, tontin reunus pusikossa.
Viemäri remontti miehet!olin aivan unohtanut heidät. 
Olen vielä sen verran noviisi, liikkeiden suorittamisessa, etten kaipaisi yleisöä.
Tonttimme on todella rauhallinen, joka puolelta puustoinen.

Noh, revin ryhtiä ja joogasin loppuun.
Aamupalalla ajattelin unimaailmaani, sen kiehtovia kiemuroita.
Kerron yhden unistani, jonka näin viime syksynä.

Unessa hääräsin, jossain vieraan talon keittössä, talo oli vanhan mallinen.
Viereisestä huoneesta ryntäsi hätääntynyt nainen.
Hän tarvitsi kiireesti apua jollekkin, juoksin hänen peräänsä, toiseen huoneeseen.
Lattialla makasi nainen mahallaan, hän oli pudonnut jostain, ainakin luulin niin.
Hänellä oli ruskeat pitkät, hieman taipuisat hiukset ja ruskea villatakki.
Heti huoneeseen astuessani, huomasin että hän oli luonnottomassa asennossa.
Kädet ja jalat olivat vääntyneet pahaan virhe asentoon.

Varovasti käänsin naista oikeain päin, sitten nostin hänet käsivarsilleni.
Kävelin kirkkaan kauniin joen rantaan, laskeuduin polvilleni veden ääreen.
Huljuttelin naista kirkkaassa vedessä, käsieni varassa.
Nainen hymyili, hänen jäsenensä muuttuivat siroiksi, hän näytti ihan barbie nukelta.
Naisella oli kirkkaan siniset silmät, hänen hiuksensa leijuivat vedessä valtoimenaan.
Taivas heijastui vedestä, saman värisenä kuin hänen silmänsä, turkoosin sinisenä.
Ajattelin mielssäni, voi kun hänestä saisi kauniin kuvan, ihan satumaisen.
Nostin naisen ylös ja kuivasin hänet valkoiseen paksuun pyyhkeeseen.
Kuulin korvissani "kiitos" kun heräsin.
 Viileää, veden raikasta tuulta!


8 kommenttia:

  1. Niin sitä pitää, pokerilla vaan joogat loppuun asti, sitäpaitsi luulen ettei ne remppamiehet pääsisi yhtään sen paremmin siltaan tai koobraan :) Oisikohan tuo unen kaunis nainen oma sisimpäsi jota olet jo hieman huljutellut parantavassa vedessä ja hoivaillut. Mielestäni se on unen naisen tavoin kaunis ja satumainen ja tavallaan ollut ihan virhe asennossa. Tämmöinen pomppas mieleen..

    VastaaPoista
  2. Valoru, luulen, että jäisi koobrat puolitiehen, rööri-roopeilta. Kyllä,unen nainen ,voisi olla oma sisin joka on ollut hieman vinksallaan, eksyksissä. Ajattelin myös, että yrittikö alitajunta piipittää, että himmaa ihiminen, muuten reuma roihahtaa.

    VastaaPoista
  3. Ihana uni. Ehkä se kertoo, että sinulla, kuten meillä kaikilla, on parantajan voimia sisälläsi. Niiden esiin saaminen on sitten vaan kinkkisempi homma. :) Ehkä kuitenkin olet jo hyvässä vauhdissa, matkalla sinne, missä nuo voimat lymyävät?

    VastaaPoista
  4. Anskukka, kyllä uni voi olla viesti sisäisistä voimista, jotka yrittävät pintaan. Nyt kun olen paremmassa kunnossa, osaan ja jaksan kuullostella tuntojani enemmän. Kiitos sinulle viestistä:)

    VastaaPoista
  5. Heh mulle kävi tänäaamuna melki samoin, kun pyllyilin samoja asentoja ulkona terassilla... Naapurin setää rupes aidan takana kovasti yskittämään :) Nuo unesi ovat niin mielenkiintoisia! mitähän joku unitutkija niistä kommentoisi. Mua edelleen harmittaa kunen aamulla muista mitä unta olen nähnyt, vaikka "äksöniä" on unimaailmassa ollutkin.

    VastaaPoista
  6. Kaarnikka, olen huomannut, vaikuttaa paljon, jos on kiirettä tai on väsynyt. Uniaan ei muista samalla tavalla, kuin levänneenä ja saa herätä rauhassa.

    VastaaPoista
  7. Todella kauniit kuvat!

    Aamuisin venyttelen terassilla, mutta onneksi on metsä aika hyvin ympärillä ja klo 5.00 ei ole ketään liikkeellä.

    Unesi ovat todella mielenkiintoisia ja tunnut muistavan ne tarkasti. Itselläni on usein lyhyitä pätkiä muistissa. Muistan joskus lukeneeni, että talo unessa voi olla vertauskuva itsestä.

    VastaaPoista
  8. Sari, aamu voimistelu, ihan vain 15 min. Herättää nopeasti ja saa ropankin virkeäksi. Uneni ovat kyllä joskus aika kummallisia. Aina ei muista, kuin sekavia pätkiä. Joskus ne ovat aivan selviä, kirjoitan heti herättyäni, muutaman muisti sanan paperille, niiden avulla on helpompi myöhemmin palauttaa mieleen koko uni. Kyllä, olen myös lukenut, että talo voisi kuvata omaa itseä.

    VastaaPoista