Tervetuloa

Pieniä hetkiä elämän arjessa, ohi kiitäviä tuokioita, kiitollisuutta. Utuisia taikatuokioita kun tarina tarttuu sormiin. Ihmetystä luonnon helmassa linnunlaulun kaikuessa korviin. Ajatuksia, iloja unelmia ja suruja. Unien kiehtovaa maailmaa.




keskiviikko 24. marraskuuta 2010

Täydenkuun tarinoita: Huuhkajan kanssa kuun matkassa

Kuu lepää männynoksalla, se kaivelee hampaidensa välejä neulasilla.
Pitkästyneenä se pujahtaa verhon raosta huoneeseen, kulkee seinillä piirtäen valokuvioita.
Leikkii kattokruunun kristalleilla hippaa, pujahtaa seinälle taulun taakse. 
Saa sieltä pölyä nenäänsä, aivastellen äänekkäästi palaa huoneen keskelle.
Kysyy "Mennäänkö?"
Uneliaisuus painaa lämpimissä jäsenissä, en jaksaisi nousta.
Kuu ei vastaväitteistä lannistu, vaikka vedän peiton korvilleni. 
Seisoo sinnikkäästi sängyn vieressä ja rykii kurkkuaan säännöllisesti.
Estäen minua nukahtamasta. "No olkoon" huokaisen. 
Tuskin saan lausetta loppuun, kuu on jo napannut käsivarsilleen.
Viiletämme raikkaaseen yöhön. 
Olen hyvilläni, että puin illalla ylle pitkän yöpaidan ja villasukat.
Vauhdissa sain napattua mukaan sängyn päädyltä villapeiton. 
Heti ikkunasta ulos päästyään, kuu muuttuu taas isoksi valtavaksi mollukaksi.

Pihakuusen latvassa tapaamme huuhkajan.
Sillä on punaisessa nauhassa roikkuva, helistinkello kaulassa.
Huuhkaja katselee, pihalla hyppelevää jänistä.
Joka on tullut lintulaudan alle aterioimaan kauranjyvillä.
Huuhkaja pyytää saada lentää kanssamme.
Äänettömästi liidämme korkeammalle, maisema lepää hopeisessa unessa.
Taivaan tähtipeitto yllään.

Tiedustelen huuhkajalta varovaisesti, kaulassa riippuvan kellon tarkoitusta. 
Huuhkaja kertoo olevansa vielä nuori, vasta hiljattain saalistuksen alkuun päässyt.
Se oli niin mieltynyt, väijymään, hiljaa leijumaan äänetti uhriensa yllä.
Ihan huvikseen pimeydestä tupsahteli niiden niskaan.
Vaikka ei olisi ollut nälkäkään, se oli niin jännittävää.
Tällainen on eläinmaailmassa ehdottomasti kielletty, huvikseen tappamista ei hyväksytä.
"Metsästämme vain nälkäämme", sanoo huuhkaja, laskien nolona katseensa alas.
Varoituskello on nyt asetettuna huuhkajan kaulaan.
Vaikka sen vatsa kurisee jo nälästä.
Rangaistusaika ei ole vielä kulunut umpeen.

Saavumme ison pehmeän pilviutupeiton laidalle. 
Iloisesti kuu hypähtää sen päälle, kutsuen meitä vierelleen.
Kiipeämme lämpöisen upottavan peiton päälle.
Huuhkaja innostuu heittelemään kuperkeikkoja ja on pudota peiton reunalta.
Paikalle pyrähtää joukko tähtivalo-olentoja.
Ne tarjoutuvat tarjoilemaan meille avaruushile leivoksia ja lämmintä
utupisarateetä, hopeisista pikareista.Huuhkaja maiskuttelee hyvällä ruokahalulla.
Leivokset maistuvat pähkinältä, tee hunajaiselta.

Kuu tulee uneliaaksi lämpimästä teestä, olennot kietovat sen ylle utupeiton.
Ne avaavat, pilviharso sillan jota pitkin voimme laskeutua maahan.
Otan huuhkajan syliini ja liumme hurjaa vauhtia alas.
Huuhkaja jää vielä pihakuuseen sulattelemaan maukasta ateriaa.
"Ei ole hyvä lentää liian täydellä vatsalla", se sanoo.
Jätän ystäväni kuusen latvaan, menen sisälle ja pujahdan nopeasti peittojen väliin.
Röyhtäilen hieman, mietin unisena, mahtoivatkohan leivokset olla gluteenittomia.
Lämpö hiipii vartaloon, uni vie pehmeästi.
-Valokki-


18 kommenttia:

  1. Mukaansa tempaava tarina valokuvineen, ihan innoissani luin ja katselin kauniit kuvat, ihana ♥

    VastaaPoista
  2. seijastiina, kiitos. On hauskaa voi mielikuvituksen avulla lentää vapaasti. Saa antaa tarinalle siivet.

    VastaaPoista
  3. Kiva, kiva tarinoita!! Taas mielikuvat vilistivät päässäni tarinan tahtiin. Valokuvat ovat innoittavia, saavat mielikuvituksen kihisemään.

    VastaaPoista
  4. Poikkesin pitkästä aikaa ja täältä löysin taas ihanan tarinan ja kauniit, taianomaiset kuvat. Pitäisi käydä useammin. Mukavaa viikon jatkoa sinulle Valokki :)

    VastaaPoista
  5. Ihana iltasatu, alkoi mukavasti unettamaan viimeinen lauseesi, taidan kohta myös kääriytyä lämpimään peittoon. Olet taas taikonut kauniit kuvat, hopeapikaritkin kiiltelevät viimeisessä kuvassa.
    Kiitos ja hyvää yötä sinulle♥

    VastaaPoista
  6. Valoru, olen onnellinen kun voin kirjoittaa, vaikka sormiin sattuukin. Levänneempään mieleen tarinoiden juonet putkahtelevat taas helommin.

    VastaaPoista
  7. Sari,
    kiva kun poikkesit kylään:) täällä blogissani on ollut välillä vähän hiljisempaa. Sadutkaan eivät ole oikein päässeet mielen lokeroista tietoisuuteen. Nyt olen kotona jonkin aikaa, stressittömyys saa mielen lentämään. Tunnen taas pitkästä aikaa iloa.

    VastaaPoista
  8. Manteli,
    tuo satu alkoi kasvaa ajatuksissa täydenkuun yönä. Kun kuu mollottelee isona, nukun aina levottomasti, katselin kuun kuvajaisia seinillä. Piti oikein puoli 4 aikaa ryhtyä kirjoittamaan tarinaa paperille.

    VastaaPoista
  9. Niin kauniisti kirjoititkin, ja kuin unta kaikki olisi ollut! Mä matkasin sun kanssasi ja oli tosi kivaa!
    Ja kun kotin tultiin takaisin, niin uni kyllä maittoi!
    Hienot, unenomaiset kuvasi kannusti tarinaasi hienosti!

    VastaaPoista
  10. Harakka,
    kiva kun matkasit kanssani unimaailmassa. Kaikki on mahdollista tuolla maailmassa. Usein näen unta, että näen unta. Tämäkin satu voisi olla sellainen unen unisatu. Näihin tarinoihin on kiva rustata erilaisia kuvia.

    VastaaPoista
  11. Olipas kaunista, niin kuvat kuin teksti, aivan ihana!!!

    VastaaPoista
  12. Hieno tarina ja kuvat on todella upeita. :))

    VastaaPoista
  13. Marge,
    tarinani ovat lapsenmielisiä aikuisten satuja. Niitä on hauska miettiä, kirjoittaminen saa iloiselle mielelle.

    VastaaPoista
  14. Peikosta kuva ja sana tarinasi ovat mukavia.

    VastaaPoista
  15. itkupilli,
    olen kovasti haaveillut, että oppisin kuvankäsittelyä oikein ohjelmalla. Olisi paljon enemmän mahdollisuuksia muokata ja rakennella ihan uudenlaisia kuvailluusioita.

    VastaaPoista
  16. isopeikko,
    ilahduttavaa, että noin taitavan tarina nikkarin mielestä ovat mukavia:) kiitos

    VastaaPoista
  17. Kiitos mukavasta tarinasta. Hymy putkahti kasvoille sitä lukiessa ja tuli mukava hyvä olo näin kiireen keskellä.

    VastaaPoista
  18. Tuikku,
    kiva kun saatoin piristää sinua kiireen keskellä. Toivottavasti sinulla on välillä edes vähän rauhallisempaa. Pääsethän edes joskus metsään ja luonnon keskelle ihan rauhassa?

    VastaaPoista