Työviikko takana, perjantain levollisuus viipyilee nurkissa, kiireettömyys hivelee väsyneitä lihaksia ja mieltä. Vaikka työviikko ei olisi ollut erittäin kiireinen, silti perjantaina mielen valtaa keveys, vapaus! Voin tehdä mitä haluan, uppoutua mielipuuhiin, ehkä valokuvata, tai mennä retkelle tai..ellei sitten tiukka yliminä kitise korvaan. "Ikkunalaudalla on pölyä", "nyt olisi ihan pakko, lajitella vaatekaapin sisältö", "et kai vain ole laiska?" syyllisyydentunne ja liian tiukkaan suunnitellut aikataulut, vievät ilon vapaapäivien hetkistä ja imevät energiaa. Joten ottetaan rennosti, hetki kerrallaan, kaikki ajallaan.
Juuri noin se minullakin se Syyllisyyssyltti yrittää höpöttää, ettet vain ole laiska.... joo Juteltiin juuri eilen "sparraajani" kanssa tuosta samasta teemasta. Ja hänen neuvonsa oli vaientaa tuo ääni, sillä on niin tärkeää ladata akkujaan tekemättä mitään, elää joka hetki, makustellen sen tuomia tuntemuksia. Halit
VastaaPoistaHalit sinulle! Jälkikäteen kylläkin
VastaaPoistaJuu ja minulle tuo syyllisyys syltti osaa piipittää oikein somasti, olenhan hieman pilkun viilaaja kun astia kaapissakin saman väriset astiat pitää olla samassa nipussa jne.
VastaaPoista