Vanhojen kuusien juurella on ketunleipien koti.
Talven ne ovat uinuneet puiden turvallisessa sylissä.
Nyt ne ovat täynnä uutta vihreää voimaa, uteliaina kurkoittavat
sydämen muotoisten lehtien välistä valoon.
Istun kuusen juurella polvet mullassa kaikesta konttaamisesta, rikkaruohojen perässä.
Kuusien katveesta tulee myös sinivuokkojeni koti ja kielojen. Kielot ovat kirmanneet
vallattomasti nurmelleni, ne ilahtuvat uudesta tilavasta kodistaan.
Kuusi silittelee lempeästi hiuksiani, havuisilla oksillaan.
Sanoo, ettei minulla ole hätää tässä maailmassa.
Aurinko siivilöityy, oksien välistä, kulkee poskillani pehmeästi.
Ajattomuus asuu tässä päivässä, aika on hukkunut vihreyteen. Sokaistunut valkeista kukista,
Talven ne ovat uinuneet puiden turvallisessa sylissä.
Nyt ne ovat täynnä uutta vihreää voimaa, uteliaina kurkoittavat
sydämen muotoisten lehtien välistä valoon.
Istun kuusen juurella polvet mullassa kaikesta konttaamisesta, rikkaruohojen perässä.
Kuusien katveesta tulee myös sinivuokkojeni koti ja kielojen. Kielot ovat kirmanneet
vallattomasti nurmelleni, ne ilahtuvat uudesta tilavasta kodistaan.
Kuusi silittelee lempeästi hiuksiani, havuisilla oksillaan.
Sanoo, ettei minulla ole hätää tässä maailmassa.
Aurinko siivilöityy, oksien välistä, kulkee poskillani pehmeästi.
Ajattomuus asuu tässä päivässä, aika on hukkunut vihreyteen. Sokaistunut valkeista kukista,
tullut hitaaksi viipyessään tuomen kukkien tuoksuissa.
Tuuli on kiireinen, se kärrää pulleita poutapilviä taivaanrantaan hirveällä tohinalla.
Malttaa kuitenkin tanssia hetken pihapuiden oksilla, saaden ne taipumaan kauniisti.
Puiden lehdet laulavat iloisesti, valossa ja virkistävässä pyörteessä.
Lämpimällä mullalla tunnen Maa Äidin sydämen sykkeen,
se kertoo tulevasta ajasta. Uudenlaisesta, erilaisesta.
Kehoittaa kulkemaan avoimin, kiitollisin mielin.
Iloa ja voimaa viikkoonne!
-Valokki-
Tuuli on kiireinen, se kärrää pulleita poutapilviä taivaanrantaan hirveällä tohinalla.
Malttaa kuitenkin tanssia hetken pihapuiden oksilla, saaden ne taipumaan kauniisti.
Puiden lehdet laulavat iloisesti, valossa ja virkistävässä pyörteessä.
Lämpimällä mullalla tunnen Maa Äidin sydämen sykkeen,
se kertoo tulevasta ajasta. Uudenlaisesta, erilaisesta.
Kehoittaa kulkemaan avoimin, kiitollisin mielin.
Iloa ja voimaa viikkoonne!
-Valokki-
Herkät hennonvihreät ketunleivänlehdet ovat niin kauniita, vielä syksylläkin ihastelen niitä. Kauniisti olet ikuistanut kevään vihreyden ja tunnelman.
VastaaPoistaAurinkoisia päiviä sinulle!
Ihana postaus, kiitos sisko ;)
VastaaPoistaManteli,
VastaaPoistaKetunleipä saa nyt rauhassa levitä kuusien juurelle. Olen siivonnut vähän ympäristöä ylimääräisistä oksista ja rikkaruohoista.
Vihreys on nyt niin täyteläistä, sateiden jälkeen.
Aurinkoa ja lämpöä myös viikkosi!
Kaarnikka,
VastaaPoistaolen saanut nyt levätä, stressi ja kiire poissa toistaiseksi. Hukassa ollut hyvänolon ja onnellisuuden tunteet valtasivat mielen kuusen alla kyykkiessäni.
Voimaa viikkoosi, halauksin :)
Ihanat kuvat!
VastaaPoistaKetunleivät on herttaisia ,kauniita, lehdetkin.
Tuomentuoksu on valloittavaa, niin pienen hetken kun ne vaan kukkii..:)
seijastiina,
VastaaPoistatämä alkukesä on täyteläistä puutarhassani, kukkaloisto latistuu loppukesää kohden. Yritän pikkuhiljaa uudistella koristepuita-ja pensaita, sekä perennoja. Tuomien kukat ja tuoksut kuuluvat alkukesän ihanuuksiin. Nuuskutellaan niitä nyt täysin siemauksin.
Kauniit keväiset kollaasit!
VastaaPoistaTuomella on kaunis kukinto, sen tuoksu
vaan on liian voimakas minulle.
Aurinkoista viikkoa!
Peikko tykkää vihreästä ja piileskelee usein sen seassa.
VastaaPoistasirpa,
VastaaPoistatuomen tuoksu saa kyllä pään kipeäksi, jos sitä liikaa nuuskuttelee. Tuulen tuoman lehahduksena on kyllä hyvä.
isopeikko,
VastaaPoistaminäkin tykkään vihreästä, tykkäisin myös piileskellä vihreän seassa. Haluaisin elää hieman villisti vähän peikkomaisesti. "Tavalliset" ihmiset voisivat pitää vähän outona :) Ehkä kaikkien pitäisi elää hieman peikkomaisemmin, olisivat onnellisempia.
Ihana postaus, kiitos! Virtuaalihalauksia.
VastaaPoistaSeijamarjatta,
VastaaPoistakiitos, halauksia myös sinne. Toivottavasti matkajärjestelyt sujuvat hyvin :)
Siinä se on, ihmislapsen kevään ja elämän onni. Luonnossa voi olla sisällä hetkessä ja itsessään, polvet mullassa kuusenoksien silittelemänä, niin tyynenä ja sopusoinnussa.
VastaaPoistaValoru,
VastaaPoistaJuuri niin, koin oikein ihanan onnentunteen. Möyriessäni kuusien juurella, kuunnellen tuulen huminaa. Nyt olen touhunnut puutarhassa rauhallisella tavalla, istun ja kuuntelen välillä. Huilaan ja olen vain, sitten taas jatkan nyppimistä hiljakseen.
Valokki, miten ihanasti sanottu. Toivon vaaleita kesäöitä ja kauniita alkukesän päiviä Sinullekin. Pokaali on vieläkin plakkarissa, olin siitä onnellinen mutta olen kovasti saamaton näissä jutuissa. Mihin kysymyksiin siinä piti vastata ja mistä ne löydän?
VastaaPoistaMustaleski,
VastaaPoistaÄlä ota pokaalista tai haasteesta mitään stressiä :) Haasteessa saa kertoa itsestään 8 asiaa, ihan vapaavalintaisesti, tai vain ottaa pokaalin vastaan, kertominen ei ole lainkaan pakollista. Valoisia iloisia kesäpäiviä sinulle ;)