Rummun synty Ruuhinevan turvekammi Kauhajoki

Suon ja turpeen tuoksua, kanervia, tupasvillaa, lämpöä huokuvaa tuulta ja aurinkoa.

Ilma väreilee, on odotusta ja iloa täynnä.

Tummassa voimallisessa suovedessä rumpunahat virkistäytyivät ja 

lepäävät nyt rentoina värihuuhtelussa. Innokkaat kädet sivelevät rumpukehiin

hyvältä tuoksuvaa mehiläisvahaa joka taikoo puun kuviot kauniisti esiin.

Harmaata lautaa, puun kiertyneitä kuvioita Julumetun tuvan seinillä.

Isot avarat ikkunat avautuvat ympäröivään suomaisemaan.

Neljä naista työstävät omaa rumpuaan he ovat "synnyttämässä" uutta ja uniikkia.

Hiki noruu otsalta, vähän huimaa, janokin kuivaa kurkkua. Into saa punan nousemaan poskille.

Vaikka väsymys meinaa saada välillä vallan, palava into ajaa naisia jatkamaan.

Tunti tunti toisensa jälkeen katoaa  ajan pohjattomaan laariin huomaamatta.

Rumpunahka muotoutuu vähitellen kauniiksi upeaksi rummuksi. 

Kymmenes tunti naksahtaa kellon viisareihin.

Uupumus kaikkoaa, vaihtuu iloksi. Viimeinen solmu! 

Se on syntynyt! ihan omin käsin. Kaunis upea rumpuni.

 Tuhannet kiitokset Johannalle joka toimi kätilönä, meille "ensisynnyttäjille"

Hän ohjasi ja kannusti, rentoutti välillä sopivasti.

 Johanna sai vedet kihahtamaan silmille 

rumpunsa ja syvän kauniin laulunsa avulla.

Ainutkertaista ja ihanaa

Lisää kuvia voit katsoa Johannan Sielun Silmin facebook sivuilta

Laitan tähän vielä linkit sisarieni sivuille joissa lisää tunnelmia ja kuvia
Valorun tunnelmat

Kaarnikan kudelmat

-Valokki-