Tervetuloa

Pieniä hetkiä elämän arjessa, ohi kiitäviä tuokioita, kiitollisuutta. Utuisia taikatuokioita kun tarina tarttuu sormiin. Ihmetystä luonnon helmassa linnunlaulun kaikuessa korviin. Ajatuksia, iloja unelmia ja suruja. Unien kiehtovaa maailmaa.




lauantai 17. marraskuuta 2012

Kuutamolla

Hopeisessa kuunvalossa kuulen hiljaisuuden,
näen näkymättömän varjot,
äänettömyyden kuiskaukset jotka
piirtävät huurteisia henkäyksiä ikkunaruutuun.

Syvässä tummassa taivaansinessä
upottavan huikaiseva äärettömyys,
 johon tähdin kirjotut ikuisuuden kartat.

Huomisen pilvillä näen kultaiset reunat.
-Valokki-

12 kommenttia:

  1. Miten kauniisti sanottu, "Huomisen pilvillä näet kultaiset reunat".

    VastaaPoista
  2. Koskettavan herkkää ja kaunista, myös kuva.

    VastaaPoista
  3. Vastaukset
    1. Rakastan kaikkea kaunista ja luonnossa voi nähdä kauneutta parhaimmillaan. Sanoin ja kuvin yritän siirtää muille edes pieneiä murusia näkemästäni ja kokemastani.

      Poista
  4. Wundervoll und zum Träumen...
    Herzliche Grüsse, Sichtwiese

    VastaaPoista
  5. NO niin. Peikko arvasi, että sinä olet nuo tehnyt :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvasin, että Peikko arvasi minun näpelöineen noita juttuja.

      Poista
  6. Luin monta monta kertaa.
    Ei pimeyden tarvitse olla ahdistavaa, pimeydessä valo näkyy hyvin.
    Kaunis kuva pala maata, vettä ja taivasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen jo kauan pitänyt pimeyttä ihan turvallisena. Pimeässä luonnossakin voin liikkua turvallisin mielin. Tähtitaivasta katsellessa tulee huikaiseva olo.

      Poista