Tervetuloa

Pieniä hetkiä elämän arjessa, ohi kiitäviä tuokioita, kiitollisuutta. Utuisia taikatuokioita kun tarina tarttuu sormiin. Ihmetystä luonnon helmassa linnunlaulun kaikuessa korviin. Ajatuksia, iloja unelmia ja suruja. Unien kiehtovaa maailmaa.




lauantai 25. syyskuuta 2010

Lehtisuonien avaaja

Tuuli leikkii vallattomasti kellastuvilla lehdillä, riipii oksilta ja heittelee ilmaan.
Kaste on pisaroinut hämähäkin seitit kauniiksi helminauhoiksi.
Niitetyt pellot hohtavat kullan, okran ja ruskean sävyin.
Kävelen  ison puun luokse, se on varmasti seudun vanhin.
Vahva vartinen, upea, syyspuvussaan.
 Istun sen juurelle, suljen silmäni ja kuuntelen tuulen huminaa, lintujen rupattelua.
Raukeus painaa jäsenissä.

En tiedä kuinka kauan olin nukkunut, kun havahdun rykäisyyn.
"Anteeksi vain, mutta joidenkin täytyy tehdä töitä ja minulla on sitäpaitsi,
kamala kiire. Istut kulku aukkoni päällä"
Avaan hämmästyneenä silmäni, edessäni seisoo hassun näköinen pieni ukko.
Päällään hänellä on, kauhtunut villajakku, pässään huopapäähine.
Olkapäällään hän kantaa letkuvyyhtiä, 
kummassakin kädessä hänellä on, joitain työkalun tapaisia.
Ukkeli muistuttaa Oltermanni mainoksen pientä juuston siivuttaja ukkoa. 
Kasvot ovat päivettyneet ja rypyiset, silmät turkoosin siniset.
"Anteeksi", saan vaivoin sanottua, siiryn samalla puun juurelta etäämmäksi.
"Kuka sinä olet? jos saan tiedustella, kysyin varovasti.

"Olen lehtisuonien avaaja, syksy on kiireisintä aikaa.
Minun täytyy avat puiden hanat, että ravinteet voivat vapaasti virrata puiden varastoihin. 
Olen tehnyt tätä työtä jo 550 vuotta"
Viimeiset sanat kuuluuvat vaimeasti, ukko on hypännyt onkaloon, puun juutella.
  Kuinka en aiemmin, ollut sitä huomannut.?
Äkkiä, partainen naama ilmestyy uudelleen aukkoon, "Voit tulla mukaan, jos haluat"
Ihmettelen miten se voisi olla mahdollista, koska onkalo on melko pieni, 
mutta suunnistan aukkoa kohden ja hupsis..
Olenkin onkalossa, silmät tottuvat hämärään nopeasti.
Kuljemme juurakoiden, ympäröimää polkua, onkalon katossa loistaa pieniä lyhtyjä.
  Yritän siristää silmiäni, jotta näkisin paremmin mihin astun.
Sydän jyskyttää rinnassani voimakkaasti, vai onko se minun sydämeni?
Ääni tulee korkealta, pehmeä rauhallinen jumpsahtelu, suhahtelut kuin veren virtaus suonissa.
Mietin itsekseni mistä ääni oikein tulee. Kuin arvaten ajatukseni, ukko sanoo, 
"Puu elää, elämän ja maan voima virtaavat, sen juurakoissa ja rungossa kuuletko?"

Tulemme isoon holvikaarien ympäröimään tilaan.
Siellä odottaa joukko hassuja pieniä miehiä,  letkuvyyhtien kanssa.
"Nämä ovat ympäröivien kasvien lähettejä, puu lahjoittaa joka vuosi osan  voimistaan,
juurellaan kasvaville kasveille, ilman puuta ne kuolisivat.
Vanhojen puiden juurella, kasvaa paljon kasveja jotka ovat riippuvaisia niistä.
Jos puu kaadetaan, niin ne ovat mennyttä". Kuuntelen tarkkaavaisena,
ukkeli alkaa tarmokkaasti touhuta, hanojen kimpussa, joita näyttää olevan aika paljon.
Ympärilläni on sellainen vilske, että luulen jääväni jalkoihin.
Seuraan kuitenkin tarkasti ukkoa,
sillä pelkään, etten osaa sokkeloisia käytäviä takaisin ylös, jos kadotan hänet.
Herpaannun  hetkeksi, liian myöhään katson jalkoihini.
Olen vauhdilla lentämässä päsitikkaa maahan, .. auts! silmissä mustenee...

Herään puun juurelta, olen aivan varma, että kaikki oli hassua unta.
Nostan käden otsalle, jossa on iso kuhmu?
Katson puun oksistoon, lehdille, aivan kuin silmissä, lehtivihreä häviäisi niistä.

-Valokki-

14 kommenttia:

  1. Ihana, jännittävä, satumainen tarina, sinulla on suuri tarinankertojan lahja. Kuvatkin sopivat tismalleen tarinoihin ja mikä parasta, sekä lapset että aikuiset voivat näitä lukea.

    VastaaPoista
  2. Taas kiva tarina! Kiitos siitä, nyt on hyvä lähteä nukkumaan

    VastaaPoista
  3. Ihana uni tai tarina kuvin höystettynä!
    Olet loistava tarinan kertoja!
    Kylläpä täytyy varoa, kun metsään menee, ettei näe mitään lehtisuonien avaajia, tulee päähän kuhmuja ;D

    Rattoisaa sunnuntaita ♥

    VastaaPoista
  4. Manteli, nämä sopivat saduiksi kaiken ikäisille, useimmat tarinoistani liittyvät luontoon. Tarinoista pitää vain tehdä, napakan lyhyitä. Kirjoitan kyllä varmasti vielä, jatko juttujakin.

    VastaaPoista
  5. Kaarnikka, kiitos, hyvä jos sopii myös unisaduksi;)

    VastaaPoista
  6. seijastiina, kiitos kannustavasta kommentista. Kyllä metsässä voi tapahtua vaikka mitä, ainakin jos on vilkas mielikuvitus. Elämä ei tule koskaan tylsäksi.

    VastaaPoista
  7. Manteli sen sanoi, tarinasi vie kaikenikäiset mennessään, mielikuvitus-matkalla :-D

    VastaaPoista
  8. Mags, on ilo että voimme kaikki matkata yhdessä, mielikuvituksen ja sadun maailmassa. Maailmassa jossa ei ole rajoja, kaikkea jännää voi tapahtua ja sattua.

    VastaaPoista
  9. Peikko tykkää metsätarinoista. Kerro lisää sellaisia :)

    VastaaPoista
  10. Valokin muchas gracias por tu visita. Eres una artista muy integral y polifacética. Tus fotos son poesía en imágenes, enamoran a primera vista. Un saludo.

    VastaaPoista
  11. isopeikko, pidän myös paljon metsästä ja tarinoista joissa kerrotaan metsästä ja luonnosta. Kerron varmasti lisää;)

    VastaaPoista
  12. Leovi,Bienvenito! me llamo alegre, por tu visita ;) Tus fotos ser muy bonito y personaje. Un saludo. Buena semanas :)

    VastaaPoista
  13. uuvana, kiitos, ilahduttavaa että pidit sadustani.

    VastaaPoista