Hassu runo putkahti paperille,
kun katselin lumista maisemaa ikkunasta.
Runo koostuu päättömästä loppusointujen sekamelskasta.
Valkoinen tiuku heiluu tuulessa
luminen riuku vinkuu viimassa
pehmoinen liuku kiikkuu ilmassa
tuulinen kaiku soljuu tiimassa
kiteinen haiku uinuu ajassa
iloinen raiku paisuu majassa.
-Valokki-
