Tervetuloa

Pieniä hetkiä elämän arjessa, ohi kiitäviä tuokioita, kiitollisuutta. Utuisia taikatuokioita kun tarina tarttuu sormiin. Ihmetystä luonnon helmassa linnunlaulun kaikuessa korviin. Ajatuksia, iloja unelmia ja suruja. Unien kiehtovaa maailmaa.




torstai 1. marraskuuta 2012

Tänään nainen on surullinen

Tänään nainen on surullinen, 
 hän ei haluaisi nähdä kaikkea tätä.
Kuinka väri katoaa hiljaa puiden lehdiltä
kuin hiipuva elämä kuolevan kasvoilta.
Se mistuttaa niin kipeästi ajan rajallisuudesta.
Hän katsoo syyshortensiaa joka heiluu tuulessa.
Kukkatertussa koko elämänkirjo.
Osa kukista kuolleet, jo ruskeaksi muuttuneet.
Osa vielä loistaen, upeina ja valkoisina
elämää hohtaen.
 On myös nuppuja puhkeamattomia,
kuin toteutumattomia unelmia.
Ne jäävät talven alle,
kuin unelmat mielen tyhjälle areenalle.
Nuput odottavat kevättä joka ei niille tule,
jotain niistä siirtyy kuitenkin uuteen kukkaloistoon.
Uuteen kevääseen.


Tänään nainen on surullinen, yksinäinen.
Hän toivoisi niin olevansa rakastettu, voivansa
käpertyä turvalliseen syliin. Nainen katsoo
pimeään iltaan, hän odottaa, odottaa.
Hän on odottanut niin kauan, koko elämänsä.
Se mitä hän odottaa, ei ehkä tule tässä elämässä,
ehkä seuraavassa....
 
-Rakkautta kaikille lähettää Valokki-

20 kommenttia:

  1. Liikuttava runo ja kuvat. On surullista, kun joku nuppu ei saa koskaan avautua, kun juuri kukkaan puhjennut paleltuu...
    Paljon ajatuksia tulee mukaani ja surukin hiipi ruudun läpi.
    Voimia ja uskoa runon naiselle. Jokaisella elämällä on oma tarkoituksensa.

    VastaaPoista
  2. Niinhän se on jokaisella elämällä ja jokaisella surullakin on tarkoituksensa. Surusta voi kasvaa, saada voimia, oppia jotain olennaista jota ilman surua ja tuskaa ei voisi ymmärtää.

    VastaaPoista
  3. Yksinäisyydestä, odotuksesta, unelmista, surustakin syntyy aina jotain uutta, parempaakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä niin se on, kiitos sinulle Harakka :)

      Poista
  4. Minä jouduin suolaisen kyyneleen silmästäni pyyhkimään.... Kaipuu ja suru herättävät tuhansia ja taas tuhansia ajatuksia.... laittavat halaamaan murhettunutta sielua.

    VastaaPoista
  5. Samaa surua meistä monet kantavat sydämessään. Yllättäen myös kevät voi tuoda vastaavia tunteita, kun näkee lumen alta paljastuneet edellisen kesän muistot. Minua surettaa jopa esim. puiden kaataminen. Vien elämän joltakin, joka on pikku siemenestä saakka kasvanut ja kasvanut. Tätä et saa kertoa sitten kenellekään : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevät voi olla myös osalle ihmisiä vaikeaa aikaa. Itselleni se on ihanaa kevään heräämen juhlaa. Puiden kaataminen saa minussa samanlaisia tunteita. Iso maan tasalle kaadettu metsäalue saa minut rääkäisemään joka kerta. En haluaisi myöskään, että kotipihastani kaadettaisiin puita. Ne tuntuvat niin eläviltä minulle. ps olen vähän hassu.

      Poista
  6. Kaunis teksti kuvineen. Paljon haikeutta ja kaipuuta, mutta pilkahtelee sieltä pieniä toivonpisaroitakin :) Uskon, että odotuksesi palkitaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perhotar kiitos, toivonpisarat kulkevat tummissakin varjoissa :)

      Poista
  7. Olipa kauniin haikeaa. Ja nuo kuvat, ah!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvasin monet otokset kauniista syyshortensiasta pihassani. Kukkia oli tänä vuonna valtavan paljon. Elämä on joskus niin haikeaa ja hiton vaikeaa :)

      Poista
  8. Voimallisesti koen miten luonto saa naisen tuntemaan, se on oikein hyvä.
    Hyvä on iloita ja hyvä on surra,
    pois patoumat kitkeä.

    Se on jännä tuo rakkaus, se ei välttämättä tule etsimällä.
    Se voi tulla yllättäen, puhkaista nupun kukkaan.

    Toivottavasti rakkaus astelee tupahan.

    Kaunis postaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hietatar, patoutunut suru puskee itseään pintaan niin kauan, että sen kohtaa, käsittelee ja päästää menemään.

      Poista
  9. unas fotos preciosas........un saludo

    VastaaPoista
  10. Ei se tule odottamalla ei, tietää toinen odottaja. Silti elämässäni on onnea, josta kiitos jollekin joka jaksaa katsoa puoleeni:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu eipä niinkään. Elämässä voi olla monenlaista onnea ja hyvää mieltä tuovia asioita josta voi iloita ja nauttia. Niiden avulla pääsee surullisten ja synkkien hetkien ylitse.

      Poista
  11. Hetkiä monenkaltaisia on täynnä elämä... ei kaikki helppoja... ei kaikki nautittavia... vaikka usein surussakin on ripaus nautittavuutta. Toive tulevasta... vai toive siitä, ettei tarvitsisi toivoa tulevaa, että oppisi tässä hetkessä olemaan niin täydesti, että se olisi kaikki, että se riittäisi sinällään, ilman että vaatisi että minän ja tämän hetken kokemuksen täytyisi olla muuttunut...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kuinka ihanasti ajattelet asiaa, syvällisesti ja hyväksyvästi. Siitähän elämässä on lopuksi kysymys, hyväksymisestä. Tapahtumien, itsensä ja elämän.

      Poista