Tervetuloa

Pieniä hetkiä elämän arjessa, ohi kiitäviä tuokioita, kiitollisuutta. Utuisia taikatuokioita kun tarina tarttuu sormiin. Ihmetystä luonnon helmassa linnunlaulun kaikuessa korviin. Ajatuksia, iloja unelmia ja suruja. Unien kiehtovaa maailmaa.




tiistai 14. elokuuta 2012

Unisieppari

Lupasin laittaa unisiepparista postauksen.
Suurin osa tuntee sen koriste-esineenä.
Unisiepparia on alunperin Ojiwba-intiaanien perinnettä.
Heimon naiset, äidit, sisaret ja iso-äidit valmistivat unisieppareita
heimon syntyville lapsille, suojelemaan pahoilta hengiltä ja pahoilta unilta. 
Kehään kudotaan punos joka muistuttaa hämähäkin verkkoa. 
Pahat unet tarttuvat verkkoon ja verkon keskellä olevasta
 pienestä reiästä pääsevät vain hyvät unet sisään. 
Verkossa oleva helmi kuvaa hämähäkkiä joka vartioi sitä.
Aamu-aurinko haihduttaa verkosta pahat unet.
 Unisiepparin koko on aikuisen kämmenen kokoinen.
Materiaali kehässä notkeaa puuta esim pajua.
Koristeena voi olla höyheniä, simpukoita, helmiä tms.
Tarinan unisiepparista on vapaasti suomentanut
 Sisareni Valoru ja tämä on siitä vain lyhennelmä.
Laitan näitäkin erilaisia, maahettarien blogiin, kun ehdin tehdä lisää.
  Markkinoilta jäi vain kaksi kappaletta jäljelle. 
Hyviä unia
-Valokki


maanantai 13. elokuuta 2012

"Arkeen" paluu

1700-luvun markkinahumu on onnellisesti ohitse. 
Pääsimme markkinatunnelmaan mukavasti, rummun
päristyksin ja tykin jysäysten säestyksellä. 
Sepän vasaran kilinä ja ahkion kohina kuullostivat myös kivalta,
 eikä selän takaa kuuluva viikatteenteroitus kirskuntakaan ollut epämiellyttävää.
 Lauantain sadekuuro joka leijui vain ja juuri markkinapaikan yllä karkoitti vierailijoita pois tapahtumasta hetkellisesti. Tupaten täynnä ollut markkinakatu tyhjeni lähes täysin.

Jalkoja särkee nyt  x 10 tavallista enemmän, olo on ihan rättiväsynyt, mutta onnellinen.
Kiireen ja touhun määrästä kertonee se etten ehtinyt valokuvata lainkaan tapahtumaa.

Huomasimme jo paljon asioita jotka teemme jatkossa aivan toisin.
Iloksemme ihmiset olivat kiinnostuneita kaikista myytävinä olleista tuotteistamme.
Korut ja unisiepparit olivat suosituimpia. Iloinen asia oli myös
että taulumme ilahduttivat ja ihastuttivat. Uuteen kotiin pääsi niitäkin muutamia.
Ensi vuodeksi on jo suunnitteilla uusia kivoja juttuja valtava määrä.
Rahan ropina ei kuitenkaan ollut sitä kaikkein tärkeintä jota tapahtumasta haimme. 
Näimme iloisia kasvoja, mukavia ihmisiä. Tapasimme kiinnostavia persoonia.
Näimme myös mieleen painuvia asusteita ja ihania itse tehtyjä tuotteita.
Iloksemme saimme nähdä myös Runotalon Sarin ihan livenä. 
Harmillista vain että meillä kaikilla oli niin kiire omissa kojuissamme, 
ettemme ehtineet juuri juttelemaan.  Terveisiä Sarille :)
Kokosin yllä olevaan kollaasiin ainoat nappaamani kuvat. 
Kivaa viikkoa kaikille!
-Valokki-