Tervetuloa

Pieniä hetkiä elämän arjessa, ohi kiitäviä tuokioita, kiitollisuutta. Utuisia taikatuokioita kun tarina tarttuu sormiin. Ihmetystä luonnon helmassa linnunlaulun kaikuessa korviin. Ajatuksia, iloja unelmia ja suruja. Unien kiehtovaa maailmaa. ©Asta Gyldén-Lahtinen




maanantai 25. kesäkuuta 2012

Mandala maanantai 1.

Sain Siirasiiveltä haasteen tehdä Mandala taulu. Noh mitä siitä tuli?
Tällainen siitä halusi tulla, en tiedä onko tuo mandala.
Aioin ensin tehdä geometrisiä kuvioita, mutta ei! kynä oli eri mieltä.
Hosaisin taulun tulemaan aika hätäisesti noin vartissa.
 Olisiko tuo maailmanpuu tai jotain?
Kuin viikingeillä Yggdrasil?
Toteutin mandalan pastelliväreillä, paksulle ruskealle rullapaperille.
Käytin aikaisemmin paperia pastellitöissäni.


Halusin hieman leikkiä ja muunnella erilaisia väriversioita.


Tätä oli kiva tehdä. Löysin jälleen unohtuneet pastelliliitunikin.
Kaikki vain väsäämään mandaloita.
Innostuin tästä kovin.
Kiitos Siirasiipi kivasta haasteesta.
Kaikille mukavaa viikon alkua!
-Valokki-

keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Linnulaulupuun alla

Utuneidon nutun helmaan verhoutunut vihreä maisema heräilee unestaan. Poimulehdillä kelluvat tuhannet kirkkaat kastepisarat kuvastavat taivaan sineä. Järven peilissä tanssivat utukeijut taipuvat kaarelle. Ne tanssivat auringonsäteiden kanssa,
 peläten polttavansa siipensä. 
Niiden on vetäydyttävä varjoihin tai pulahdettava raikkaaseen veteen.  

Kirkkaina kuutamoisina tähtiöinä, 
tähdet laskeutuvat alas järven peilille. 
Silloin voit tanssia keijutanssin järven pinnalla unen utukeijuna.
 Tähtiyönä lausutut unien toiveet toteutuvat jos ne on rakkaudella lausuttu.

Kuljen varoen veden ääreen, juuri sillä hetkellä kun utukeijut muuttuvat perhosiksi. Näen kuinka aurinko kylpee raikkaassa rantavedessä kilpaa tähtien kanssa. Astun varoen rantaan, silti oksa rasahtaa ja aurinko pujahtaa rantakanervien sekaan piileksimään,  tähdet seuraavat sitä kristallisesti helisten. Annan niiden jatkaa rauhassa aamu-uintiaan ja suuntaan metsään.


  Lämmin ilma kulkee hiljalleen lehvistöissä, hivellen poskiani keveästi. Havupuiden neulasissa soivat vaimean ilmanvirran lempeät sävelet. Kävelen linnunlaulupuuni alle paljain jaloin, tunnen lämpimän maan sydämen sykkeet jalkojeni alla. Istun vahvan puunrungon viereen ja kuuntelen puun hiljaista rauhallista puhetta. Sen oksat yltävät korkealle hipoen taivaan sinisyyttä. Puun juurella vihreän sammalen sylissä metsätähdet avaavat terälehtiään apposen auki, ne ahmivat auringon lämmintä energiaa.  Suopursujen voimakas humalluttava tuoksu kulkee auringon lämmittämässä ilmassa. Lintujen kirkkaat äänet sekoittuvat tuulen ja heräävän metsän ääniin. 
Linnunlaulupuun alla asuu kesä, siellä asuu onnellisuus ja hyvä olo. Puu ojentaa laulupuun onnensävelen minulle ja sanoo että voin tehdä siihen sanat, elämäni askeleilla. Laulupuun sävel jää soimaan sisimpääni kun lähden jatkamaan matkaa.  Ensimmäisistä askelista muodostuvat sanat  "Kaikki on mahdollista, jos uskon niin"
 Iloista, lumoavaa Juhannusta kaikille.
-Valokki-

perjantai 15. kesäkuuta 2012

Luota siipiisi



-Valokki-

tiistai 12. kesäkuuta 2012

Voimaeläin taulu Saukko (Lutra lutra) Power animal painting Otter

Neljäs voimaeläin tauluni valmistui mökillä ollessani.
 Saukko on vikkelä ja leikkisä eläin, josta  pidän erityisen paljon. 
Kameralla en ole saanut kelvollista kuvaa pyydystettyä, 
joten sutin sen olemuksen akryylivärein pieneen tauluun.
Saukosta voimaeläimenä kerrotaan seuraavaa :
PÄÄTEEMA: Naisen parantava voima, leikkisyys, ennustaminen.
Saukko tarjoaa opetusta tasapainossa olevasta energiasta. 
Se opettaa varovaisuutta eikä se koskaan aloita tappelua ellei sitä suututeta.
 Saukko löytää iloa jokapäiväisistä elämäntapahtumista, Saukolle elämä on leikkiä.

PARANTAVA VOIMA: Saukko luo myönteisen ilmapiirin muille, jotta voisimme jakaa ja vastaanottaa elämältämme kaiken. 
Saukko auttaa meitä olemaan ihmissuhteissa ja huolehtimaan niistä ilman kateutta.

Leikkisää ja myönteistä energiaa kaikille !
-Valokki-

sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Hiljaisuutta ja heijastuksia


 Kuuntelen hiljaisuutta, ääneti. 
Katselen kuinka aurinko kylvää hopeisia tähtiä laineille.
 Tuulen annan sekoittaa hiukseni ja ajatukseni. 
Uinun nurmen pehmeässä syylissä
 ja katselen taivaalla kulkevia pilviä.  
Olen, viivyn ikuisuuden keskellä äänettömyyttä.

Katson elämän, luonnon ja ajan heijastuksia. 
Kirkkaita ja tummia kuvajaisia.
Olen kaiken tämän keskellä vain hetken heijastus.
Tuulenvire järven tyynellä peilipinnalla.

-Valokki-
Ps. Menen pienelle lomaselle, taitaa sataa koko ajan, mutta aion silti uinua nurmen sylissä,
vaikka kumisaappaat jalassa ja sadetakki päällä.
Annan pisaroiden pestä väsymyksen kasvoiltani.
Iloisia kesän päiviä.