Tervetuloa

Pieniä hetkiä elämän arjessa, ohi kiitäviä tuokioita, kiitollisuutta. Utuisia taikatuokioita kun tarina tarttuu sormiin. Ihmetystä luonnon helmassa linnunlaulun kaikuessa korviin. Ajatuksia, iloja unelmia ja suruja. Unien kiehtovaa maailmaa. ©Asta Gyldén-Lahtinen




torstai 29. joulukuuta 2011

Ajan heijastumat

Ennen kuin astun uuteen, käännän katseeni hekeksi taaksepäin.
Katselen, muistelen, tarkistelen kulunutta vuotta.
Kuluneen ajan heijastumat, tiivistyvät kirkkaiksi palloiksi,
poimin niitä yhden kerralla käsiini.
Iloiset hetket haluaisin kerätä itselleni.
Surullisten pallojen voisin antaa pomppia kauas,
etäälle minusta.

Katselen silti suruja ja epämielyttäviä asioita sisältäviä palloja.
 Ne ovat sameita ja kylmäävät sormiani.
Otan niitä rohkeasti käteeni, katson niiden läpi ja
näen vaikeuksien mukanaan tuomat kokemukset.
En elä niitä uudelleen, enkä jää niihin kiinni,
vaan päästän ne leijumaan käsistäni.
Ne muuttuvat keveiksi ja hiipuvat hiljaa pois.
Odotan, että ymmärtäisin niiden tarkoituksen.

Kerään iloa ja hyvää mieltä sisältäviä ajan palloja.
Ne ovat kirkkaita ja kauniita, lämmittävät käsiä,
saavat sisimmän laulamaan iloista säveltä.
Päästän kuitenkin nekin varoen leijumaan pois.
Iloinen sävel jää silti luokseni, muutama tumma
sointi juoksee hetkellisesti sävelessä, sotkematta 
 kokonaista laulua jota haluan seurata.

Toivon, että eteenpäin lähettämäni iloiset pallot,
pomppisivat luoksesi, tuoden mukanaan
hyviä ja onnellisia hetkiä Uuteen Vuoteesi!
-Valokki-

perjantai 23. joulukuuta 2011

Hyvää Joulua !

Joulu on hiipinyt pimeästä, vesisateen seasta huoneisiin ja mieleen, ihan huomaamatta.

Toivon teille kaikille Hyvää ja Iloista Joulua!
-Valokki-

lauantai 3. joulukuuta 2011

Ajatuksen reunalla

 Raskaat pilvet liikkuvat hiljaa, liukuen alhaalla maisemassa.
Ne eivät päästä valloilleen sisällään piilevää vesimassaa.
Harmaus ja hiljaisuus ympäröivät minut.
Näkymätön salaperäisyys verhoaa sisälleen jotain, mitä en voi nähdä.

Istun ajatuksen reunalla, vieraassa maisemassa, enkä saa ajatuksesta kiinni.
Olen niin reunalla, että lipsahdan ajattelemattomuuteen.
Kun putoan, toivon että ajatelemattomuuteni olisi hyväntahtoista
ja harmitonta, eikä loukkaisi ketään.
Mielen nurkassa kyyhöttää orpona myös, muutama positiivinen ajatus.
Ne eivät pääse eteenpäin, koska negatiiviset ajatukset
ovat niiden edessä, isoina ja vahvoina.
 Vartija kertoo, että jokaista negatiivista
ajatusta varten minun olisi lausuttava
kuusi positiivista ajatusta ilmoille,
tai ainakin ajateltava niitä tiiviisti ja ahkerasti.
Posiitiiviset ajatukset mitätöivät ja hävittävät
lopulta kokonaan negatiivisuuden ja pahat ajatukset.


Positiivisuuden eteen on kuitenkin tehtävä lujasti töitä,
negatiivisuus kasvaa ihan itsestään.
Annan ajatusten vartijalle joululomaa,
olen itse hetken ihan ajattelematon.
Jos ajattelenkin, niin vain pieniä, kivoja, iloisia ja turvallisia asioita.

Positiivisia ajatuksia kaikille
-Valokki-