Tervetuloa

Pieniä hetkiä elämän arjessa, ohi kiitäviä tuokioita, kiitollisuutta. Utuisia taikatuokioita kun tarina tarttuu sormiin. Ihmetystä luonnon helmassa linnunlaulun kaikuessa korviin. Ajatuksia, iloja unelmia ja suruja. Unien kiehtovaa maailmaa.




keskiviikko 6. heinäkuuta 2011

Uni, "tekninen taloturvallisuus työntekijä"

 Tämä on yksi unistani, joka on tyypillinen "sillisalaatti" uni,
aiheet ja asiat vaihtuvat tiuhaan tahtiin.

 Unessa olin työpaikallani, siellä oli tehty uudistuksia. Kolmea sairaanhoitajan virkaa
oli otettu tekemään yksi mies, jonka koulutus oli "tekninen taloturvallisuus työntekijä".
Hän sai työstään kolminkertaista palkkaa. Mietin kuinka mies pystyy tekemään
kolmen sairaanhoitajan työt, yhdessäkin olisi tekemistä.
Eihän mies tiennyt sairaanhoidosta yhtikäs mitään.
Äimistelin asiaa, kyselin kuka oli päätöksen tehnyt. Olin asiasta kovin tuohtunut.
Paikalle tuli tuttu sairaanhoitaja, joka on erikoistunut diabeteksen hoitoon. 
Hän sanoi että minulla olisi suurempiakin murheita.
Kysyi mitä sairauksia meidän suvussa on.
Kerroin, että ainakin reumaa, diabetesta ja sydän-,verisuonitauteja, sekä syöpää.
Hoitaja kehoitti hakeutumaan tutkimuksiin viipymättä, ennenkuin on myöhäistä.

Äkkiä työpäiväni olikin lopuillaan. 
Lähdin töistä kävellen, ajattelin oikaista korkean kumpareen kautta, josta meni polku.
Ilma oli kaunis, lämmin ja kesäinen. Ilma ihan kihisi kesäistä tuulta ja lämoöä.
Polulla oli kiviä, piti olla tarkkana, ettei niihin kompastuisi.
Minulla oli joku mukana kulkemassa, halusin näyttää hänelle jotain. 
Kerroin , että  olen ollut täällä ennenkin.
Maisema muuttui lumiseksi ja polku liukkaaksi. Ympärillä kohosi korkeita vuorenhuippuja. 
Sanoin, että lumen alla on onttoja kohtia, joista putoaa alas kuiluihin, mutta ei hätää tiedän
mistä meidän tulee kiertää.
Ylhäällä tulimme ison kraaterin reunalle, minun olisi pitänyt katsoa alas.
 Sanoin, etten voi tehdä sitä, koska minulla on  paha korkeanpaikan kammo. 
Pidin kraaterin rosoisista reunoista, rystyset valkoisena kiinni ja yritin kurkistaa varovasti.

Seuraavaksi olin noussut bussin kyytiin, jolla oli tarkoitus päästä kotiin. 
Ihmettelin, kuinka maisemat olivat niin oudot, ihan kuin olisin ollut etelässä.
Bussikuski ajoi todella lujaa, auto heittelehti holtittomasti. 
Jyrkät rotkot ja hurjat pudotukset vilistivät silmissäni bussin ikkunasta.
Juuri kun kuljettaja menetti ajokkinsa hallinnan, heräsin armollisesti.

Turvallista loppuviikkoa kaikille!
-Valokki-

6 kommenttia:

  1. Olipas punakukkainen uni, vaikka vähän taisi pelottaakin.

    VastaaPoista
  2. So glad it was but a Dream ~
    Beautiful Flowers :)
    Hugs,
    Angel~

    VastaaPoista
  3. Kuvat on kauniit.
    Uni hiukan pelottava, onneksi tuli armollinen herääminen.
    Itse näen nykyään painajaisia, on helpotus herätä.
    Mutta leppoisaa kesäiltaa sinulle!

    VastaaPoista
  4. Isopeikko,
    uni oli vähän kurjan sävyinen. En kyllä ymmärrä mistä tuo tekninen taloturvallisuus työntekijä oikein uneen tupsahti :)

    VastaaPoista
  5. Angel,
    I love flowers. In my garden is now a lot of flowers. Photographs are Spiraea japonica 'Froebelii' / rosenspirea and Spiraea japonica `Little Princess"

    VastaaPoista
  6. Seijastiina,
    Olin ihastuksissani ruusuangervon tummemmanpunaisista kukista. Nämä ovat ensimmäiset, ostin pensaat keväällä. Vaaleamman punaiset pienet prinsessa angervot ovat jo monta vuotta reunustaneet suihkulähdettä. Tänä vuonna ne ovat ihan täynnä vaalenapunaisia kukkaryppäitä. Uni oli vähän ahdistava, mutta ei ihan painajainen. Herättyäni ei kuitenkaan sydän laukannut hirmuisesti, joskus herää niin inhoittavaan oloon.
    Mukavaia kesäpäiviä sinulle, lähetän painajaisia poistavaa energiaa sinulle. Tilalle mukavia unimaailmoja :)

    VastaaPoista